Taulokko

Mäetagusen kartanosta (Mehntack) on ensimaininta vuodelta 1542. Kartanon perusti Peter von Tiesenhausen, mutta jo vuonna 1617 kartano oli Tuwe Bremenin omistuksessa, sen jälkeen lyhyen aikaa Wrangelin suvulla ja seuraavaksi Unger-Sternbergeillä. Kartano paloi Suuressa Pohjan sodassa maan tasalle. 1733 se siirtyi lähes kahdeksi sadaksi vuodeksi von Rosenin suvun omistukseen.

Vuodesta 1736 kartanoa hallitsi Otto Fabian von Rosen, jonka hallussa oli lisäksi neljä muuta kartanoa. Von Rosen toimi Liivinmaan maaneuvoksena ja lisäksi hänellä oliVenäjän keisarikunnan kenraalimajurin arvo. Samana vuonna von Rosen valmisteli julistuksen, joka vakiinnutti maaorjuuden Baltian maissa. Toisaalta hän tuki talonpoikien koulutusta.

Kartanon viimeinen omistaja oli Konstantin von Rosen. Vuoden

1919 maareformiin asti kartano kuului von Rosenin aatelisperheelle. Sen jälkeen kartano toimi kouluna.

Tyyliltään varhaisklassinen kartano on peräisin vuodelta 1796 ja sai nykyisen muotonsa 1820- ja 1890-lukujen korjaustöiden aikana. 1990-luvun alussa entisöidyssä kartanossa toimi  vuoteen 2018 asti Mäetagusen kunnanhallitus. Toisen kerroksen saleissa järjestetään edelleen kulttuuritapahtumia sekä häitä, syntymäpäiviä ja muita tilaisuuksia. Kartanon helmiä ovat eteisaulan kattomaalaus ja kartanoajalta säilyneet kaksi pronssista leijonapatsasta.

Kartanoa ympäröi lukuisia arvokkaita sivurakennuksia, muun muassa aitta ja talli vaunuvajoineen, jossa toimii nyt kartanon hotelli. Korkealla mäellä kartanosta noin kilometri luoteeseen sijaitse von Rosenien uusgoottilainen hautakappeli.